 |
Kai Pousi työskentelee Fujitsun tulevaisuustoimistossa
vastuunaan uusien teknologioiden kartoitus ja hyödyn-
täminen sekä erilaisten ubiikkipalveluiden kehittäminen.
Ennen Fujitsua Kai tyoskenteli Nokiassa 14 vuotta erilaisissa
R&D, HR ja IT alueiden tehtävissä.
|
Digitaalinen kaupunki, älykaupunki, ubi-kaupunki, esineiden internet, sensorit, kestävä kehitys, big data – miten nämä liittyvät toisiinsa ja mikä on niiden merkitys tavalliselle kansalaiselle?
"Äly on kaikkialla,
autojen renkaissa ja ohjauskeskuksessa,
talojen seinissä, kaupan jauhelihapaketissa,
motoristin haalareissa, hissilipussa, halinallessa, mummon pillerilaatikossa ja monessa muussa paikassa…
lisäksi nämä älyt kykenevät kommunikoimaan
ihmisen ja toistensa kanssa." – Mika Mannermaa
Digitaalinen kaupunki tuottaa sähköiset palvelut suoraan kotiin integroituna kodin järjestelmiin. Enää ei tarvitse notkua palvelutiskeillä, vaan asiat hoituvat näppärästi kotisohvalta, niin lääkärin konsultaatiot kuin myös vaikkapa virastoissa ja kaupoissa asioinnit. Ulkona älykkäät järjestelmät seuraavat ja ohjaavat liikennettä ja välittävät mahdolliset tärkeät tiedot kulkijoille. Lisätyn todellisuuden älypuhelinsovellukset tuottavat informaatiota ympäristöstä. Älykäs sähköverkko mahdollistaa paikallisen energiantuotannon esimerkiksi tuulta ja aurinkoa hyödyntäen. Samalla se huolehtii, että ei synny laajoja sähkökatkoja.
Kuvitteellinen töihin lähtö älykaupungissa voisi olla vaikka seuraavanlainen. Sankarina on myyntimies Pena:
Tavanomainen aamu klo 7.00. Pena herää. Tiimin kanssa ilta venyi pitkäksi, joten nyt väsyttää. Nettiradion herätyskello soittaa syvälle alitajuntaan pureutuvaa herkkää, mutta energisoivaa musiikkia. Järjestelmä valitsi juuri tälle aamulle sopivan musiikin, sillä edessä on tärkeä asiakastapaaminen. Älyranneke viestii, että Penan verensokeri ja vitamiinitasot ovat hieman alakantissa ja suosittelee tasapainottavaa aamiaista. Samalla jääkaappi raportoi tuoremehun ja juuston olevan lopussa sekä maidon parasta ennen -päivämäärän umpeutuvan tänään. Pena kuittaa jääkaapin viestin ja saa vastaukseksi kauppalistan sekä ehdotuksen illan grillipartyjen menusta. Lähikaupassa on tarjouksessa lampaan marinoituja pihvejä, halloum-juustoa ja teksasilaisia kasviksia. Aamun uutiset Pena silmäilee digilehdestä, jonka jälkeen hän tarkistaa vielä päivän tehtävät viestimestään.
Kun Pena on lähdössä ulos, koti huomauttaa, että asiakastapaamista varten olisi fiksua sonnustautua pukuun. Sateen mahdollisuus on tänään 87 prosenttia, joten sateenvarjokin olisi syytä ottaa mukaan. Koti huomauttaa myös pöydälle unohtuneesta viestimestä. Kun kaikki tarvittava on mukana, Pena lukitsee oven, aktivoi kodin valvontajärjestelmän ja lähtee rauhaisin mielin kohti työpaikkaa.
Koska Pena on ekoihminen, matka taittuu sähköautolla. Matkan kohde on jo navigaattorissa kalenteritietojen pohjalta. Reittiä valitessaan navigaattori käyttää liikenteenohjausjärjestelmän tuottamaa tietoa ruuhkista ja muista mahdollisista hidasteista. Käsittelyä odottavat viestit ja sähköpostit auton integroitu multimediajärjestelmä lukee selväkielisinä sekä kääntää puhutun vastauksen lähettäjille tekstimuotoon.
Toimiston nurkilla auto saa tiedon, että vain yläkerran parkkihallissa on vielä tilaa, ja viimeinen paikka varataan automaattisesti Penalle (punainen valo parkkiruudun yläpuolella kertoo varauksesta). Portti tunnistaa rekisterinumeron ja puomi nousee automaattisesti sekä päivittää parkkihallin varaustilanteen.
Kaikki tuo on jo nykytekniikalla mahdollista. Kehityksen vauhdittajia ja mahdollistajia ovat kiihtyvä teknologinen kehitys, kasvavan ihmismäärän tuomat haasteet, maapallon luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön tilan heikkeneminen sekä myönteinen suhtautuminen teknologioiden hyödyntämiseen.
Digitaalisen älykaupungin toiminnot mahdollistaa tietotekniikka, joka on verkottunut kaikkialle ja jossa eri järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa saumattomasti. Informaation hallinta on keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä.
Tekniikka ei kuitenkaan ole itsetarkoitus vaan nimenomaan mahdollistaja.
Sen kuuluu sulautua ympäristöön ja toimia huomaamattomasti taustalla parantamassa ihmisten elämänlaatua ja arkisia palveluja – ”älykaupunki hellii asukasta joko hiljaa tai näkyvästi”. Älykäs digitaalinen kaupunki muodostuu useista osa-alueista: Liikenteen seuraamisesta ja ohjaamisesta, erilaisista terveydenhuollon, kaupan ja vapaa-ajan julkisista ja yksityisistä sähköisistä palveluista unohtamatta turvallisuuteen liittyviä palveluita sekä älykkäitä sää-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltopalveluja. Ylipäätään lähes kaikki elämisen ja olemisen osa-alueet voidaan kytkeä digitaalisen kaupungin infraan.
Älykkään kaupungin järjestelmät tuottavat massiivisen määrän informaatiota ja raakadataa (big data), jonka pohjalta voidaan tuottaa älykkäitä palveluita. Informaation on oltava mahdollisimman avointa, jolloin myös uusien elämää helpottavien palvelujen luominen on helppoa. Informaatiota kerätään eri lähteistä: liikenne- ja turvakameroista, lämpö-, kosteus-, ilmanpaine-, liike- ja tuntosensoreista, ihmisiltä ja erilaisilta toimilaitteilta. Tällöin puhumme esineiden internetistä (IoT), jossa järjestelmät välittävät informaatiota ja keskustelevat keskenään ilman ihmiskäden kosketust
a.
Maailmalla on jo useita äly- ja
ubiikkikaupunkihankkeita, joista muutamana hyvänä esimerkkinä voisi mainita
Etelä-Korean
Songdo Cityn, Abu Dhabiin rakentuvan Masdarin vihreän älykaupungin ja Espanjalaisen 180 000 asukkaan
Santanderin kaupungin. Etelä-Korean Songdossa lähes kaikki on verkotettu. Jokaisessa asunnossa on videoneuvottelujärjestelmä, jonka avulla voi olla yhteydessä yhtä hyvin tuttaviin kuin erityyppisiin julkisiin palveluihinkin. Kaikkialla on sensoreita ja lähes kaikkea voidaan ohjata etänä.
Vihreän ja älykkään Masdarin tavoitteena on olla yksi maapallon parhaista kestävän kehityksen kaupungeista. Masdar tuottaa kaiken energiansa itse ja täysin hiilidioksidivapaasti hyödyntämällä aurinko- ja tuulivoimaa.
Santander on malliesimerkki tulevaisuuden älykaupungista. Ympäri Santanderia on julkisilla paikoilla yhteensä yli 12 000 anturia, jotka keräävät tietoa kaupunkilaisille tärkeistä arjen asioista. Parkkipaikat kertovat autoilijoille vapaista paikoista ja roskasäiliöt hälyttävät, kun ne alkavat täyttyä. Asukkailla on käytössä älypuhelinsovelluksia, joilla he voivat olla yhteydessä kaupungin palveluihin ja päättäjiin. Esimerkiksi rikkoontuneista valaisimista ja katujen kuopista voi ottaa kameralla kuvan ja lähettää sen virkamiehelle. Korjaus luvataan viikon sisällä.
Japanissa tieverkon ylläpitoon on lanseerattu älykäs järjestelmä
”Cloud-Based Roadway Patrol Support
Service”, jonka avulla on mahdollista kerätä automaattisesti tietoa maanteiden kunnosta. Järjestelmä perustuu autossa oleviin älypuhelimiin, joihin asennettu sovellus hyödyntää puhelimen antureita ja lähettää tiedot keskitettyyn pilvipalveluun.
Kolikolla on myös toinen puoli. Kaiken kamera- ja sensoritiedon keskellä ei voi välttyä ”Isoveli valvoo” -ajatukselta. Yksityisyyden suojan loukkaaminen on mahdollista ja tällaista tapahtuu jo nyt. Lisäksi teknologian sinisilmäinen tuputtaminen voi myös kääntyä itseään vastaan. Kuten BBC:n artikkelissa mainitaan, Songdo on erinomainen teknologinen näyteikkuna, mutta ei välttämättä ihanteellinen kaupunki asua. On siis mietittävä ja suunniteltava tarkkaan, kuinka pitkälle kaikessa automatisoinnissa ja verkottumisessa mennään. Lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, yhteisiä pelisääntöjä ja tietysti teknisiä turvajärjestelmiä, joilla ehkäistään kerättävän informaation väärinkäytökset.
Teknologian kehitystä ei voi jarruttaa eikä pidäkään, vaan siitä tulee ottaa irti kaikki ihmiskuntaa auttava hyöty. Teknologian soveltamisen järkevyyttä kannattaa kuitenkin miettiä aina tapauskohtaisesti.
.JPG)
