Kotona asumisen mahdollistaminen

Mikkelissä 21.8. järjestetyssä työpajassa pohdittua

Tutustu myös Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Pirkko Karjalaisen ajatuksiin vanhusten digitaalisesta arjesta. Karjalaisen mietteitä pääset lukemaan tästä.

Kari Paukkeri on Ciegus Digital Health Oy.n
toimitusjohtaja, digitaalisen terveydenhuollon
innovaattori ja mahdollistaja monessa roolissa.
Paukkerilla on yli 20 vuoden kokemus ICT-,
Life Science -ja Health Care -aloilta Suomesta,
Yhdysvalloista ja Keski-Euroopasta. Hän on toiminut
mm. Licentian toimitusjohtajana. Paukkeri asuu
Mäntyharjulla. Hän on mikkeliläisen Tamora Oy:n
hallituksen puheenjohtaja.

Onnellinen (tekno)seniori – osa 1

 

Monille meistä ajatus vanhenemisesta on kaukainen ja jopa pelon ja epävarmuuden varjostama. Olemme valmistautumattomia aikaan jolloin meillä ei enää ole työn tai perheen kasvattamisen mukanaan tuomia vastuita. Voimme jokainen kuitenkin luoda palkitsevan ja positiivisesti haasteellisen vanhuuden itsellemme ja läheisillemme kotona tai kodinomaisessa ympäristössä eläen. Se vaatii kuitenkin suunnittelua, vanhenemisen realiteettien huomioonottamista ja mahdollisesti hitusen oikeanlaisen teknologian hyväksikäyttöä. 

Positiivisen minäkuvan elvyttäminen ja säilyttäminen

Positiivinen ja tulevaisuuteen luotaava minäkuva on todennäköisesti tärkein yksittäinen tekijä hyvässä vanhuudessa. On tärkeää huomata, että vaikka minua ei tarvita samalla tavalla kuin ennen, uusien ja mielekkäiden aktiviteettien löytäminen perheen tai ystävien avulla, tai ihan uudet kuviot, voivat täyttää syntyneen tyhjiön.

Itsenäisyyden säilyttäminen

Itsenäisyyden menettäminen on mahdollisesti suurin isku omakuvalle. Miten ja missä elää, oman talouden kontrolli ja omaehtoinen liikkuminen ja matkustelu ovat itsenäisyyden tunteen peruspilareita.

Sosiaalisen verkoston ylläpito ja kasvattaminen

Sosiaalinen verkosto säilyttää kosketuspinnan maailmaan.  Puolison, perheenjäsenten ja ystävien menetys voi kuitenkin viedä elämänilon ja tulevaisuudenuskon. Uusien, korvaavien suhteiden luominen auttaa mutta vaatii usein erityistä aktiivisuutta.  Näitä tietoisia toimia voisivat olla esimerkiksi:

• erilaisiin uusiin ryhmiin liittyminen
• lounas- tai muut lyhyet tapaaminen uusien, jopa satunnaisten tuttavuuksien kanssa
• aktiivinen uusien tuttavuuksien hakeminen
• vapaaehtoistyöhön ryhtyminen

Terveydestä huolehtiminen

Terveelliset elämäntavat tulisivat luonnollisesti olla meidän kaikkien tavoitteena ikään katsomatta (!).  Mitä hauraammaksi ja vanhemmaksi ruumiimme käy, sitä tärkeämpää on vastuunotto omasta terveydestä.

• Säännöllisen liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.  Fyysisellä aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys sekä somaattisten, että psykkisten sairauksien ehkäisyssä.  Ikääntyessämme on kuitenkin hyvä ottaa liikunta-asiat esille lääkärin kanssa.
• Ravitsemus: Ruuan määrästä ja laadusta riippuu onko meillä energiaa olla aktiivinen. Myös pienellä budjetilla elävät voivat syödä terveellistä ruokaa hyvällä suunnittelulla.
• Stressissä pätevät samat säännöt kuin nuoremmallakin iällä – vältä ja hoida ajoissa.
• Nauti hetkestä.  Mennyttä aikaa on hyvä arvostaa mutta siihen ei saa juuttua.  Tulevaisuus voi olla yhtä palkitsevaa – jopa palkitsevampaa. Koe ja näe.
• Joustavuus on taitolaji jota voi harjoitella.  Jos totutut hyvää mieltä tuovat asiat eivät enää riitä ilon tuomiseen elämään, kannattaa kokeilla uutta, jopa jotain villiä.
• Riskien otto on sallittua ja jopa suositeltavaa.  Onnellisuus on sen arvoista.

Mitä perhe ja ystävät voivat tehdä? Tehdään välittämisestä yhteinen projekti

Kaikki perheenjäsenet voivat osallistua väittämisen projektiin ja hyvän elämän pilareiden ylläpitämiseen – kukin kykyjensä mukaan.  Kaikki projektityössä mukana olleet tietävät että projektia ei ole olemassa mikäli suunnittelu, seuranta tai organisoituminen puuttuu.  Välittämisen projekti on hyvä syy säännölliseen yhteydenpitoon ja kokoontumiseen suvun ja ystävien kesken.  Välittämisen projektin yksi luonnollinen tehtävä on tukea ja tarvittaessa herätellä julkista puolta.  Välittämistä on myös se, että julkisen puolen toimista keskustellaan ja pyritään selittämään omaiselle.  Jossakin vaiheessa tarvitaan jatkuvampaa apua kotona pärjäämiseen. Jos tehtävä lankeaa omaishoitajalle, on hänen jaksamisestaan huolehtiminen tärkeä osa välittämisen projektia.

Senioriteknologia 2013

Teknologialla voidaan pidentää kotona pärjäämistä.  Tämä ei tarkoita, että ikäihmiselle annetaan opeteltavaksi uusia vekottimia, vaan helpottavaa tekniikkaa käyttää lähinnä tukiverkosto.  Todella harva seniori haluaa mitään uutta teknistä apuvälinettä riesakseen, eli painopisteen on oltava ”huomaamattomassa teknologiassa”.  Kovin harva seniori haluaa myöskään olla jatkuvan teknisen vakoilun kohde, eli mitattavat ja seurattavat asiat on harkittava todella tarkkaan.  Suomessa ja muualla on lukuisia senioriteknologian käytön testipaikkoja, joiden yhtenä tehtävänä on toimia teknologian hankinnan päätöksenteon tukena.  Harvat tarjotut tekniset ratkaisut lopulta päätyvät laajempaan arkikäyttöön, eli arviointi ja innovointi toimivat.  Tilaa markkinoilla ja yhteiskunnan innovointitukea löytyy uusille ajatuksille niiden tekemiselle.

Senioriteknologia 2020

Rehellinen vertaus hyvän vanhuuden perusasioiden ja nykyisen käytössä olevan senioriteknologian välillä paljastaa muutamia haasteita.  Missä ovat teknologiat joilla senioreille sopivalla ja holistisella tavalla elvytetään ja säilytetään positiivista minäkuvaa, säilytetään itsenäisyyttä, ylläpidetään ja kasvatetaan sosiaalista verkostoa ja huolehditaan terveydestä?   Muutamia esimerkkejä on jo olemassa, mutta pääasiassa ne ovat vasta kehitteillä.  Tästä lisää myöhemmin.