Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut -kilpailu kutsuu yrityksiä rakentamaan digitaalista kaupunkia uudenlaisissa kumppanuuksissa

Yksin Mikkelin kaupunkikonserni tekee hankintoja vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla. Osa näistä hankinnoista tullaan tekemään jatkossa uudenlaisessa hankintakulttuurissa - yhdessä yritysten kanssa suunnitellen, kumppanuuksissa yksittäisten hankintojen sijaan. Tulevaisuudessa näillä hankinnoilla rakennetaan Digitaalista Mikkeliä, entistä tuottavampaa palvelutuotantoa ja helpompaa arkea kansalaisille.

Kutsumme sinut kolmen tunnin pohdintaan siitä, miten uusi kumppanuus rakennetaan hankintoja kehittämällä. Miten tahdot yrityksenä olla mukana vaikkapa sosiaali- ja terveystoimen digitaalisia palveluja tuotettaessa ihmisten kotona asumista helpottamaan tai vaikkapa maankäytön ja kaavoituksen yhteistyömuodoissa?

Lue lisää työpajoista ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Etsimme arkea helpottavia digitaalisia ratkaisuja

Tavoitteena strateginen kehittämiskumppanuus yritysten ja kaupungin välille. Se on mahdollista - hankintalaki ja kansallinen rahoitus antaa siihen mainiot mahdollisuudet. Tässä kannattaa olla mukana.

Tutustu Arkea helpottavien digitaalisten ratkaisujen HILMAssa julkaistuun ennakkoilmoitukseen.

Valmistelu aloitetaan työpajoissa ja avoimessa kilpailussa

Mikkeli Smart City toteuttaa yhteistyössä Espoon ja Salon kaupunkien kanssa syksyn aikana vielä seuraavat työpajat:

Torstaina 19.9. klo 12-15 Mikkelissä
Torstaina 26.9. klo 12-15 Helsingissä

Työpajojen jälkeen järjestetään Avoin kilpailu - Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut 21.10.-15.11.2013. Kolmen tunnin uhraus Sinulta avaa oven sisään kaupunkien julkisten hankintojen valmisteluprosessiin. Siinä kannattaa olla ehdottomasti mukana.

Ilmoittaudu heti  mukaan sinulle sopivimpaan työpajaan!

Sitten rakennetaan uutta tapaa hankkia ja rakentaa digitaalista Mikkeliä - mittavissa kansallisesti rahoitetuissa ohjelmissa

Avoimen kilpailun jälkeen voidaan jo edetä monella tavalla:

1. Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut -kilpailun tuottamat ratkaisut voidaan siirtää suoraan kaupugin hankintaprosessiin - jos ne todennetusti parantavat kaupungin tuottavuutta ja helpottavat kansalaisten arkea. Tämä prosessi voi edetä vaikkapa ranskalaisena kilpailutuksena - siinä olet tietysti etulyöntiasemassa, jos olet ollut valmistelemassa kilpailutusprosessia.

2. Lupaus 2016 -hanke rakentaa Mikkelistä Suomen ensimmäistä digitaalista kaupunkia. Lupaus-tiimi vahvistettuna kaupungin tietohallinnolla ja toimialojen substanssiosaajilla voi polkaista käyntiin kanssasi hankinnan ihan suoraan tai rakentaa hankintaan johtavan kehityshankkeen. Lupauksella on siihen osaamista ja taloudellisia mahdollisuuksia. Tämän kanssa yhdensuuntaista on vaikkapa Tekesin mittavat ohjelmat Fiksu kaupunki, Huippuostajat ja Fiiliksestä fyrkkaa muutaman mainitaksemme. Kansallisen kilpailukyvyn ja yritysten menestyksen rakentamiseen on myös rahoitusta.

3. Esikaupallinen hankintaprosessi, jossa yhdessä yritysten kanssa voidaan rakentaa tuotekehityshanke - lopputuloksena levitettävissä oleva kaupallinen tuote - rakentamaan tuottavampaa julkista sektoria Mikkeliä laajemminkin.

4. Yritysverkostoissa syntyvät kehityshakkeet - kaupunki voi olla näissä mahdollistajana.

Lopuksi hankimme strategisissa kumppanuuksissa - digitaalisessa kaupungissa

Me Mikkelissä 200 miljoonalla vuosittain. Mikkeli on Suomi pienoiskoossa - yksi prosentti kaikesta. Kaikki, mitä Lupaus-ohjelmassa rakennetaan on laajennettavissa koko Suomeen. Sinun ratkaisusi. Se merkitsee 20 miljardin euron hankintapotentiaalia pelkästään kuntakonserneissa. Tässä kannattaa olla mukana.

Ilmoittaudu työpajoihin tästä ja ole mukana kehittämässä digitaalista Mikkeliä!

Digiarjen kehittämistä

Mari Hjelt on Gaia Consulting Oy:n osakas, joka on tehnyt
pitkä uran kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan
kysymysten parissa. Tällä hetkellä hän on mukana valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa selonteon pääkirjoittajana.

Digiarkea parhaimmillaan

Istun junassa matkalla pois Mikkelistä. Ensimmäinen arjen digitaalisten palvelujen edistämistä pohtinut työpaja on nyt pidetty. Aika hypätä hetkeksi omaan digiarkeen. Nettiyhteyden auettua oli ensimmäinen homma hoitaa pojan opettajan kanssa leirikoulun suunnittelua askel eteenpäin. Digitaalisella alustalla, missä kaikki luokan asiat hoidetaan yhdessä koulun ja vanhempien kanssa. Sähköpostissa odotti muistutus, että kirjaston lainakirjojen eräpäivä on kohta. Enpä olisi muistanut koko asiaa. Seuraavaksi tarkistin pääkaupunkiseudun joukkoliikenneaikataulut ja ilmoittauduin illaksi jumppaan, kun huomasin ehtiväni mukaan. Tietsikalla tietenkin. Pieni hetki oli aikaa tarkistaa lähipiirin kuulumiset fb:ssä. 70-vuotias äiti on näköjään tänään päässyt koneelle. Hyvä. Aikaa on nyt muiden työasioiden tarkistamisen jälkeen vielä muutaman sanan kirjoittamiselle päivän tapahtumista.

Mikkeli Smart City -työpajoissa on otettu digitaalisen kaupungin haaste yhdessä vastaan

Digitaalisten palvelujen kautta saatavat hyödyt meille kaikille kansalaisille ovat selvät. Kehitystä ei voi enää kääntää taaksepäin ja odotukset vain kasvavat. Moni taho on jo todennut, että potentiaalia kasvattaa tuottavuutta on roimasti ilman, että palvelujen taso laskee. Osan ajastani teen töitä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kimpussa, jonka yksi kantava teema on digitaalitalouden eteneminen ja mahdollisuudet, joita muutos tarjoaa. Tahtotila tarttua mahdollisuuksiin on olemassa ja tuntuisi selvältä ja yksinkertaiselta vain hypätä toteuttamaan kaikkia hyviä ratkaisuehdotuksia. Myös tämän päivän työpajan osallistujilla oli paljon innostusta ja hyviä ideoita viedä kunnan digitaalisten palvelujen kehittämistä eteenpäin. Mutta kukaan meistä ei rohjennut sanoa tehtävää helpoksi. Haasteita ja ongelmia riittää. Suurin osa näistä ongelmista ei ratkea yhden ihmisen, yhden yrityksen tai yhden kaupungin voimin. Teknisesti pystyisimme monet ratkaisuista jo tuottamaan, mutta tarvitaan tahtoa ja yhteistyötä sekä tekemisen meininkiä. Työpajojen sarja valmistelee tätä tekemisen meininkiä ja toivottavasti saadaan käyntiin jotakin sellaista, josta voi myöhemmin ylpeillä.

Mikkeli Smart City -työpajasarja käynnistyi

Ensimmäisessä työpajassa pohdittiin digitaalisen kaupungin mahdollisuuksia ja haasteita

Mikkeli-salissa 21.8. järjestetyssä Mikkeli Smart City -työpajassa joukko yrittäjiä ja kehittäjiä oli pohtimassa kaupungin palvelujen digitalisoinnin mahdollisuuksia ja haasteita. Päivän aikana keskusteltiin muun muassa siitä, mitä haasteita digitaalisilla palveluilla ratkotaan ja miksei ratkaisuja ole jo toteutettu?  Työpajassa hahmoteltiin myös marraskuun alussa käynnistyvän avoimen kilpailun toteutusta.

Tehostamalla palveluita parannetaan sekä kaupunkilaisten arkea että kaupungin tuottavuutta

Mikkelin kaupungin asiakaspalvelupäällikön Heli Hännisen mukaan Kaupungin palvelurakenteen kehittäminen ja tehostaminen tulee kohdistumaan erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle. Suurin ongelma on se, että kaupunki ei ole pysynyt ajan kehityksessä mukana. Digitaalisia järjestelmiä on otettu kyllä jonkun verran käyttöön, mutta ne on liimattu olemassa olevien prosessien päälle ilman, että kokonaisvaltaista tarvekartoitusta olisi tehty siitä, mitä kaupunki ja sen asukkaat todella tarvitsisivat ja mitkä olisivat ne oikeat digitaaliset ratkaisut kokonaisuuden kannalta.

"Täysin automatiosidut prosessit puuttuvat kaupungin palveluprosesseista täysin, joten se on yksi keskeinen tarve ja ongelma, jonka ratkaisemiseen kaipaamme apua ja asiantuntijakumppanuuksia. Esimerkiksi vanhuspalveluissa aikaa vapautuisi kotikäynneille, kun osaisimme automatisoida tiettyjä toimintoja oikeissa kohdissa. Tässä toteutuisi sekä tuottavuuden että kaupunkilaisten arjen parantumisen tavoite", toteaa Hänninen.

Keskustelussa haasteina nähtiin erityisesti julkisen päätöksen ja hankintakulttuurin kankeus ja byrokratia. Myös yritysten välisessä yhteistyössä ja osapuolten välisen luottamuksen saavuttamisessa nähtiin haasteita - kumppanuuksien on oltava aidosti molemmille osapuolille etua tuottavaa, jotta yhteistyöhön kannattaa lähteä mukaan. Tähän olisi kuitenkin pyrittävä, jotta erilaisia ydinosaamisia yhdistelemällä löydetään parhaat mahdolliset ratkaisumallit eri tarpeisiin.

On vain uskallettava heittäytyä rohkeasti mukaan yhdessä kehittämiseen, sillä voihan kilpailun tulokset avata aivan uudenlaisia näkemyksiä ja ahaa-elämyksiä myös yritykseltä toiselle, toteaa Mikkelin kaupungin hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander.

Avoin kilpailu tarjoaa yrityksille useita reittejä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin

Avoin kilpailu starttaa ennakkoilmoituksen julkistamisella HILMAssa syyskuun alussa ja itse kilpailu on käynnissä 21.10.-15.11.2013. Kilpailun tulokset julkistetaan merkittävässä gaalassa joulukussa 2013 suuren yleisön ja arvovaltaisen raadin edessä. Kilpailussa etsitään mikkeliläisten arkea helpottavia ja kaupungin tuottavuutta parantavia digitaalisia palveluratkaisuja neljässä eri kategoriassa:

1. Kotona asumisen mahdollistaminen
2. Maankäyttö ja kaavoitus
3. Sujuva liikkuminen
4. Arjen pienet ratkaisut

Tärkeäksi ja yrittäjiä kiinnostavaksi kysymykseksi nousi työpajassa erityisesti se, mitä yrittäjät palveluntarjoajina hyötyvät kilpailuun mukaan lähtemisestä.  Hyöty yrityksille on selkeä. Kaupunki tekee hankintoja vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla ja nyt se etsii strategisia kumppaneita toteuttamaan palvelurakenteen uudistusta ja digitalisointia – tositarkoituksella.

”On selvää, että Mikkelin kaupunki, ei yksin pysty palveluitaan digitalisoimaan, vaan tarvitaan uudenlaisia yhteistyön ja kumppanuuksien muotoja yritysten ja kaupungin välille”, toteaa Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen.

Joku tästä jaossa olevasta potista siis hyötyy ja siksi Mikkelin kaupunki haastaa erityisesti yritykset mutta myös kuntalaiset ja elinkeinoelämän kehittäjät digitaalisten palveluratkaisujen kehittämiseen. Avoin kilpailu järjestetään, jotta löydetään varmasti ne parhaimmat, kaupunkilaisten arkea ja kaupungin palveluiden tuottavuutta eniten parantavat ratkaisut.

Mutta miten mukaan kilpailuun lähtevä yritys sitten voi saada synnytettyä tästä kaikesta itselleen uutta liiketoimintaa? Väyliä ja reittejä tähän on monia. Kilpailuesitysten joukosta voi jo suoraan erottua ratkaisuja, joista kaupunki tekee hankintapäätöksiä tai vaihtoehtoisesti lähtee osarahoittamaan ideoita hankkeina. Myös Tekesiltä yritys voi saada innovaatioonsa rahoitusta. Kilpailun kautta syntyvät kumppanuusverkostot ovat myös yksi väylä uuden liiketoiminnan syntymiselle, jolloin yritysverkostot lähtevät itsenäisesti viemään uutta palveluinnovaatiota eteenpäin. Yrityksen idea voi edetä myöskin esikaupalliseen hankintamenettelyn vaiheeseen, jossa potentiaaliset ideat testataan ja joiden pohjalta käynnistetään varsinainen hankintaprosessi.

Tahdon nuoremman Mikkelin

Miten tää tuntuu niin vanhalta?

Juttaa ei innosta vanhuspainotteinen Mikkeli.

Joinakin päivinä minusta tuntuu, että etelä-savolaisessa vesijohtovedessä virtaa apatiaa. Kaava-alueiden ulkopuolella vaikutusta ei huomaa. Mun ikäisille täällä on vain vähän mielekästä tekemistä. Mä oon käynyt kirjastossa melkein joka päivä, koska mulla on tylsää. Luen noin 60 kirjaa viikossa yötä päivää. Loppuajan mä pelaan squashia ja juoksentelen Kalevankankaan ja Urpolan metsissä.

"OpenMikkeli on tosi hyvä juttu. Sitä mä käytän koko ajan."

Mitä digitaalinen Mikkeli voisi olla?

Ensimmäisenä mieleeni tulee palvelu, joka listaa Mikkelin erilaisia tapahtumia. Konsertteja ja muuta sellaista. Esimerkiksi ensi viikolla täällä on sauvakävelutapahtuma. Kävin katsomassa mikkelinyt.fi -osoitteesta, mutta ei siellä ollut oikein mitään. Ulkoilureittien mahdollisuuksia yritin selvittää myös. Ne löytyi kyllä! Digitaalisuus on paljon sitä, että tietää mihin mennä ja miten liikkua. Minkälaisia reittejä on olemassa. Liikunnalliset asiat kiinnostaa. Kun tulin Mikkeliin, niin huomasi, että täällä on todella paljon keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Näyttää siltä, että täällä on paljon vanhuksia. Luonnollista toki on, että palveluja suunnataan heille. Silloin tärkeäksi tulee, että ruokaa viedään kotiin ja lääkäriin pääsee helposti.

Nyt kun syyslukukausi on alkanut, niin olen huomannut kaupungin vilkastumisen. Opiskelijat ovat palanneet ja nuoria liikkuu entistä enemmän kaupunkikuvassa. Se on tehnyt kaupungista mielenkiintoisemman ja elävämmän.

Yhteisöllistä elämistä

Eija Voutilainen rakastaa digitaalisista palveluista eniten kirjaston määräpäivämuistutusta. Tiedot liikkumisesta ja tietysti
tapahtumista ovat tärkeitä tietysti. Käytän nettikauppaa ihan säännöllisesti. Luomuruuan ja lähiruuan kestotilaaja toki.

Minä muutin tarkoituksella Mikkeliin

Minä muutin Mikkeliin viisi vuotta sitten. Koska halusin elää yhteisössä. Täällä on helppoa hakea itselleen omaa toimintaväylää. Minä kirjoitan. Matematiikasta tykkään kirjoitta kovasti. Tänään ilahdun siitä, että Italian markkinoilla tämän Etelä-Savosta lähteneen kirjan myynti on ylitti 5000 rajan. Minä tykkään muutenkin monikulttuurisuudesta. Oma väyläni on uudenlaisessa vapaaehtoistyössä monikulttuuristen lasten kanssa. Mutta ei siitä sen enempää.

Olennaista on ratkaista oikeita ongelmia

Sitä luullaan ihan vääriä asioita meidän asukkaiden hyvinvoinnista. Minun, eikä monen muunkaan elämänilo tule siitä, että terveydehuollon puhelimeen vastataan nopeasti. Tai että saisin ruokaa pahvirasiassa kotiin. Minun elämänilo syntyy yhteisössä. Se syntyy eteläsavolaisessa luonnossa. Rosoisessa kulttuuriympäristössä. Arjessa se syntyy kansalaisopistossa.

Ei kannata tehostaa kalliita terveydenhuollon palveluita jos ne voi tehdä tarpeettomiksi

Kansalaisopistossa kielten harrastajana olen törmännyt niihinkin, joille terveydenhuollon palvelut ovat arkipäivää. Uudelle sktisofreenikko-ystävälleni kansalaisopiston alennukset neljännestä kurssista ovat merkityksellisesiä.Vielä merkityksellisempiä ovat ne nettikurssit joita hän - ja me monet muutkin - kahlaamme hyvää opastusta saaneena. Kansalaisopisto korvaa terveydenhuoltoa todellisuudessa.

Menestys lähtee hyvinvoinnista

Mikkelin menestyksen salaisuus on sen asukkaiden hyvinvoinnissa. Ja tietysti luonnossa. Ei tyydytä korvaamaan terveydenhuollon palveluja. Tehdään ne tässä loistavassa ympäristössä tarpeettomiksi vaikka sitten digitaalisin ratkaisun. Itse haluan päästä elämäni loppuun asti kulttuurin ja luonnon elämyksiin. Vaikka sitten digitaalisesti.