Työpajojen sarja sai 26.9. menestyksekkään päätöksen

Reilu kolmekymmentä digitaalisen alan asiantuntijaa ja kehittäjää oli koolla Astoria-salissa pohtimassa työpajasarjan viimeisessä tilaisuudessa arkea helpottavia digitaalisia ratkaisuja. Iltapäivän aikana ideoitiin mahdollisia tuottavuutta lisääviä ja kaupunkilaisten arkea parantavia digitaalisia ratkaisuja sekä pohdittiin kilpailuideoiden arviointikriteereitä.

Seuraavat askeleet prosessissa johtavat 21.10.2013 käynnistyvään avoimeen kilpailuun, josta tiedotamme sekä täällä blogin puolella, mutta myöskin henkilökohtaisesti jokaiselle työpajasarjaan osallistuneelle.

Kiitos kaikille työpajoihin osallistuneille - tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, yhdessä rakentaen, digitaalista ja arkea helpottavaa avointa kaupunkia.

Etäkokouksia ja chat-mahdollisuus

Kaupungin hallituksen puheenjohtaja Seija Korhonen on ennen tapaamistamme itse testannut kaupungin sivujen käytettävyyttä, niin nykyisiä kuin tulevien sivujen beta-versiota. Hän oli mm. yrittänyt täyttää verkosta löytyvää päiväkotihakemusta, muttei voinut sitä täyttää, sillä hänellä ei ollut lomakkeen täyttöön vaadittavia käyttäjätunnuksia. Linkityksissä Seija oli huomannut myös puutteita; joko linkit eivät toimineet tai tiedot olivat vanhentuneita. Näistä ei kaikkea voi laittaa suoraan pelkästään kaupungin piikkiin, vaan myös yritysten joiden materiaalia on sivuilla (mm. visitmikkeli.fi sivustolla) tulisi omalta osaltaan huolehtia, että tiedot ovat ajan tasalla.

Mikkelin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Seija Korhosen mukaan
digitaalisten palveluiden tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa ihmisten elämää.

”Tärkeintä on, että digitaalisuus ei ole kasvotonta.” Seija toteaa lähes ensisanoikseen ja kertoo ymmärtävänsä kaupunkilaisten turhautumisen, kun tietoja ei löydy, ne ovat hajallaan, eivätkä järjestelmät ole käyttäjäystävällisiä. Seija miettii myös kaupungin rahoja, digitaalisuuteen kun satsataan, niin pitää saada hyvä lopputulos.

Lue lisää kaupungin hallituksen puheenjohtajan mietteitä Länsi-Savon Helpompi Arki -teemasivustolta.

Teksti ja kuva: Saara Liukkonen

Sovelluksista saisi monen kaupunkilaisen arkeen helpotusta

Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen on pohtinut digitaalisia asioita niin poliitikon näkövinkkelistä kuin perheenäidin silmin. Lue Sadun ajatuksista lisää täältä.

Kuva: Saara Liukkonen

Digitaalisuus koulumaailmassa

Musiikkiluokan opettaja Kirsi Kaunismäki-Suhonen on päivittäin tekemisissä nuorten koululaisten kanssa, jotka ovat kasvaneet digiaikana ja ovat koneiden kanssa sinut huomattavasti paremmin kuin vanhempi sukupolvi. Kirsi oli saanut ennen tapaamistamme tietää, että hänen luokkansa on valittu ainoana luokkana mukaan mediataitoviikon toteutukseen. Mediakasvatus ja kuvaohjelmakeskus suunnittelee ohjelmaa kyseiselle viikolle. Tänä vuonna "Hyvä internet" -mediataitoviikkoa vietetään viikolla 7. Kirsin oppilaat ovat mukana ohjelman suunnittelussa. Mediakasvatusviikon tavoitteena ei ole itse nostaa esiin välineitä, vaan herättää ajatuksia kuinka koululaisista kasvaisi vastuullisia, mediatietoisia ja -taitoisia aikuisia.

Sähköinen portfolio tukemaan Wilmaa?

Kirsi Kaunismäki-Suhonen on musiikkiluokan opettajana Päämajakoululla.

Koulun ja kodin välisessä viestinnässä on jo käytössä Wilma, sähköinen reissuvihko. Sitä kautta kotiin saapuvat viestit ovat valitettavan usein ainoastaan tietoa unohtuneista sekä tekemättömistä asioista ja onnistumiset jäävät jakamatta. Kirsi muistuttaa, että koulu on paikka, jossa koululaiset viettävät viikoittain monta kymmentä tuntia aikaa, eikä tuo aika onneksi pelkästään negatiivisia asioita sisällä.

Kirsi oli viikonlopun aikana surffailut verkossa ja etsinyt erilaisia tapoja käyttää verkkoa hyödyksi opetuksessa. Hän oli törmännyt siellä erittäin toteutuskelpoiseen ideaan: sähköinen portfolio, joka seuraisi koululaista aina ensimmäisestä luokasta yhdeksännelle saakka. Portfolioon voitaisiin liittää kuvina esimerkiksi kuvaamataidon tunneilla tehdyt työt sekä äänitiedostoina musiikkitunneilla aikaansaadut sävellystyöt ja muut musiikkinäytteet. Näin vanhemmilla olisi mahdollisuus olla tiiviimmin mukana lastensa arjessa ja jokapäiväisessä tekemisessä sekä nauttia töistä niiden valmistuttua eikä vasta jouluna tai kevätjuhlan alla. Kirsin mielestä tämä olisi tätä päivää ja portfolio toimisi myös mainiona tiedonsiirtovälineenä yläasteelle siirryttäessä, jolloin opettajat vaihtuvat. Portfoliossa olisi varmaan mahdollista myös jakaa koetulokset ja paljon muutakin informaatiota. Portfolion sisältö olisi hyvä suunnitella yhdessä kodin ja koulun kanssa.

Sähköinen portfolio ei lisäisi välttämättä opettajien työtä, sillä portfolion täyttäminen voisi olla osa oppimisprosessia koululaisten itse täyttäessä omat portfolionsa. Monesti koululaiset itse asiassa voisivat toimia opettajina niin opettajille kuin vanhemmille portfolion täytössä ja näin saada lisää onnistumisen tunteita.

Koulunkäynti tulevaisuudessa?

Kirsi oli viikonlopun aikana törmännyt myös sivuille, jossa esiteltiin Hollannissa toimivia Steve Job's -kouluja, jotka ovat avoinna 24/7. Koululaiset ja vanhemmat valitsevat itse kurssit mihin koululaiset osallistuvat. Koulussa ei ole lukujärjestyksiä, eikä kirjoja, kaikki tieto on iPadin kautta saatavissa ja haettavissa. Kuulostaa melko hurjalle, eikä Kirsi näe, että ihan heti siihen oltaisiin Suomessa menossa.

Verkostoitumista verkon kautta

Verkkoa pitäisi enemmän hyödyntää verkostoitumiseen. Koululuokilla voisi olla kummiluokkia eri puolilta Suomea ja miksei ulkomailtakin. Voitaisiin seurata mitä muualla on tehty, jakaa kokemuksia ja oppeja puolin sekä toisin. Tätä kautta olisi mahdollista oppia hyväksi havaittuja, uusia käytäntöjä ja laajentaa näkemyksiä.

Teksti ja kuva: Saara Liukkonen

Seuraako idea ratkaisua vai ratkaisu ideaa?

Arkea helpottavien digitaalisten ratkaisujen -työpajassa Mikkelissä pyöriteltiin jälleen 19.9. joukolla kysymyksiä kaupungin palveuiden digitalisoimiseksi.

Työpajassa käytiin jälleen mielenkiintoista keskustelua ideakilpailun toteutuksesta sekä myöskin laajemmassa kontekstissa kaupungin palvelurakenteen kokonaisarkkitehtuurista. Yhtä mieltä oltiin jälleen kerran siitä, että ensin on muodostettava kokonaisuutta palveleva suunnitelma ja tavoitteet palvelujen digtalisoimiseksi. Vasta sen jälkeen on pohdittava sitä, miten ongelmat ja tarpeet ratkaistaan. Palvelujen digitalisointiprosessissa ei siis pidä mennä järjestelmät eli ratkaisut edellä, vaan aidosti lähdetään liikkeelle siitä, miten rakennetaan aidosti arkea helpottava kaupunki, joka samalla myös lisää kaupungin tuottavuutta.

Esille keskustelussa nousi esille myös tärkeä näkökulma siitä, mitä palveluita kannattaa digitalisoida ja tuottaako palveluiden digitalisoiminen automaattisesti tuottavuushyötyä tai lisäarvoa kuntalaisille. Palveluiden digitalisointi ei siis saa olla itseisarvo, vaan kaikki ratkaisut on kyettävä kytkemään todelliseen tekemiseen hyöty- ja tuottavuusnäkökulman kautta.

Kolme jo järjestettyä työpajaa ovat tuottaneet runsaasti hyvää ideointia ja keskustelua sekä palvelujen digitalisoimisesta, mutta myöskin lokakuussa käynnistyvän ideakilpailun toteuttamiseksi.

Ideakilpailun arviointikriteereitä pohdittaessa esiin nousi seuraavanlaisia ajatuksia:

Nyt on kaupunkilaisilla mahdollisuus todella vaikuttaa!

Asukkaat sen tietävät parhaiten - miten kaupungin palveluita voitaisiin parantaa?

Tarkoituksena on rohkeasti ja avoimin mielin lähteä kehittämään kaupungin palveluja siihen suuntaan, että asukkailla olisi mahdollisuus halutessaan käyttää niitä sähköisin välinein. Haluamme tietää, missä kaupunkilaiset ovat havainneet puutteita ja vaikeuksia.

Yhteistyössä Länsi-Savon kanssa avattu mielipidenurkka kannustaa kaupunkilaisia rakentamaan yhdessä kaupungin kanssa helpompaa arkea Mikkelissä.

Nyt on kaikilla siis lupa motkottaa. Tee se TÄÄLLÄ.

Epäkohtiin on tarkoitus löytää myös ratkaisut, eikä pelkästään nostaa niitä esiin. Ratkaisuehdotuksia ongelmiin etsitään 21.10. käynnistyvässä avoimessa kilpailussa, johon voivat osallistua niin kuntalaiset kuin palveluita tuottavat yrityksetkin.

Nyt on siis mahdollisuus vaikuttaa oman arjen sujuvuuteen ja kaupungin palveluiden kehittämiseen käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Mikä siis voisi olla paremmin ja miten se olisi mielestäsi parhaiten ratkaistavissa? Käy jättämässä mielipiteesi alla olevan linkin kautta:
http://www.lansi-savo.fi/teemat/helpompi-arki/lupa-motkottaa.

Digitaalinen pankki on jo täysin totta

Yli 90 prosenttia pankkipalveluista hoidetaan verkossa 

Palvelujen digitalisoimisesta aiheutuvat hyödyt ovat kiistattomat -  sekä asiakkaalle että pankille. Asiakas voi asioida pankissa silloin kun hänelle sopii ja missä tahansa. Pankkipalveluissa ollaan myöskin pitkällä, mitä tulee käyttäjäystävällisyyteen. Tuote- ja palvelukehitys tapahtuu asiakaslähtöisesti ja se seuraa tarkasti asiakkaiden käyttäytymisen muutoksia.

Osuuspankin Tero Pulkkinen esitteli
Mikkelin työpajassa digitaalisten
palveluiden kiistattomia hyötyjä.

Osuuspankin mobiilisovelluksia on esimerkiksi tähän mennessä ladattu jo 317 00 kappaletta. Vastaavasti Osuuspankin verkkosivuilla tapahtuu päivittäin jopa 450 000 asiakaskontaktia. Nämä luvut kertovat ehdottomasti siitä, että palveluiden käyttötavat ovat muuttuneet. Ja näihin kulutustottumuksiin me pyrimme vastaamaan jatkuvasti kehittämällä paveluitamme asiakkaitamme paremmin palveleviksi, toteaa Suur-Savon Osuuspankin aluejohtaja Tero Pulkkinen

Pankki vastaavasti pystyy kohdentamaan resurssejaan tehokkaammin esimerkiksi asiantuntijapalveluihin, huomauttaa Pulkkinen.

Digitaalinen pankki on siis täysin totta - miksei voisi siis olla kokonainen kaupunkikin?