Smart City -työpajassa ideointia ja kumppanuuksien rakentamista

Mikkeli Smart City -työpajasarjan toinen tilaisuus toteutettiin 5.9. Helsingissä ja paikalle oli saapunut runsas joukko digitaalisen palvelun tuottajia, asiantuntijoita ja kaupungin sekä ministeriön edustajia. Tunnelma oli energinen ja salissa vallitsi selkeä yksimielisyys siitä, että digitaalinen kaupunki on niin tätä päivää ja sen rakentamiseen lähdetään Mikkelissä nyt ensimmäisinä Suomessa - yhdessä palveluntuottajien ja kaupungin kanssa.

Työpajassa käytiin hyvinkin jalostavaa keskustelua kaupunkien ja yritysten strategisten kumppanuuksien rakentamisesta kun tavoitteena on uudistaa kaupunkien hankintakulttuuria täysin uudenlaiseksi. Sekä rakentaa Suomen ensimmäistä digitaalista kaupunkia yhdessä - kumppaneina. Paikalla olleet digialan johtavat yritykset antoivat kaupungin edustajille myöskin arvokasta palautetta siitä, minkälainen avoimen kilpailun tulisi olla, jotta se houkuttelisi yrityksiä osallistumaan. Yrittäjät olivat yksimielisiä siitä, että kilpailulle on tilausta ja että mukaan kisaamaan lähdetään varmasti.

Palveluiden digitalisointi avuksi kuntien tuottavuusvajeen nujertamiseksi

Kuntien tuottavuus on jatkuvasti laskenut ja päällä on jatkuva tuottavuusvaje, toteaa Lupaus 2016 -ohjelman johtaja Juha Ropponen. Kun kyseessä on näinkin suuri palveluiden tuottaja kuin julkinen sektori, niin miten käy maamme kilpailukyvyn jos tuottavuus on jatkuvasti laskussa? Jotain on siis tehtävä ja asioita olisi osattava katsoa aivan uudella tavalla ja unohtaa vanhat toimintamallit, haastaa Ropponen.

Kuntalaisia olisi pystyttävä osallistamaan palvelujen tuottamiseen, jolloin resursseja pystyttäisiin suuntaamaan tehokkaammin niille osa-alueille, jossa työtä tekeviä käsipareja todella tarvitaisiin. Hyvänä esimerkkinä palvelurakenteen tehottomuudesta voisi toimia vanhusten kotihoito, jossa hoitajilla 40 prosenttia työajasta suuntautuu itse vanhusten hoitotyöhön kotikäynneillä ja loput 60 prosenttia työajasta kuuluu esimerkiksi työmatka-ajoihin ja hallinnollisten työtehtävien suorittamiseen, toteaa Ropponen. Palveluprosesseja digitalisoimalla lisättäisiin paitsi työn tehokkuutta ja tuottavuutta, myös kuntalaisten, tässä tapauksessa vanhusten kokeman palvelun laatua.

Asenteet ja kokonaisarkkitehtuurin varmistaminen suurimmat haasteet

Edellisessä työpajassa tunnistetut haasteet todettiin myös tämän työpajan osallistujien keskuudessa todellisiksi. Suuren haasteen asettaa erityisesti kuntien sähköisten palveluiden kokonaisarkitehtuurin toimivuuden varmmistaminen. Päälleliimatut ja lukemattomat yksittäiset tietojärjestelmät, joiden integraatioaste on heikko, ei pidemmällä tähtäimellä hyödytä ketään saatika nosta palveluiden tuottavuutta.

Oleellinen työpajassa esitetty kysmys on myös toimijaverkoston hallinnointi; Miten yhteinen, toiminnan ja tehtävien suorittamisen laatutaso eri toimijoiden kesken varmistetaan, kun tällä hetkellä julkisella sektorilla toimijakenttä palveluiden tuottamisessa voi olla hyvinkin laaja? Lisäksi keskustelussa nousi esille seuraavat tunnistetut haasteet:

• Loppukäyttäjälähtöisyys: miten varmistetaan kuntalaisten mukaanotto suunnitteluvaiheessa ja sitä kautta sitoutuminen myöhemmin digitaalisten palveluiden käyttöönotossa?
• Palveluiden käyttöönoton haaste
• Tavoitetasetanta: mistä se säästö palvelujen uudelleen muotoilussa ja digitalisoinnissa voisi tulla? Kuntien olisi pyrittävä tarpeiden ja tavoitteiden entistä selkeämpään kiteyttämiseen ja kirkastamiseen eli mistä säästö otetaan ja millä keinoilla se saavutetaan? 
• Liikkeelle olisi pyrittävä lähtemään puhtaalta pöydältä, jolloin kaikki vanhat rajapinnat ja järjestelmät olisi kyettävä jättää historiaan.
• Asennemuutos: kyseessä ei enää ole hightech vaan enemminkin lowtech, joka on jo pitkään ollut osa ympäröivää todellisuutta. On siis selvää, että ongelma on asenteissa.
• Kunta- ja sote-uudistuksen junnaaminen paikoillaan: mitä uudistuksia uskalletaan tehdä kun tulevaisuudesta ei ole tietoa? 

Seuraavat työpajat järjestetään 19.9. Mikkelissä ja 26.9. Helsingissä. Ilmoittaudu työpajoihin tästä ja ole mukana rakentamassa arkea helpottavia digitaalisia kaupunkeja.

Digiä kaiken ikää?

Pirkko Karjalainen toimii Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajana.
Hän  nosti Helsingissä 5.9. järjestetyssä työpajassa esiin vanhukset
digitaalisen kaupungin palveluiden käyttäjänä ja piti erityisen tärkeänä,
että älykästä kaupunkia rakennettaessa huomioidaan myös vanhukset.

Sähköinen asiointi on tätä päivää. Se helpottaa arkea, parantaa virastojen ja pankkien asioinnin saavutettavuutta. Sähköinen asiointi tuo jokamiehen ja -naisen ulottuville paljon sellaista, mitä ei muutama vuosi sitten osattu edes kuvitella. Sähköinen asiointi tuo palveluita järjestävälle julkiselle hallinnolle säästöjä ja tehokkuutta SADE-ohjelman (sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) tavoitteiden mukaan. Tässä lyhyesti yleisesti hyviksi arvioidut asiat.

Samalla kuitenkin sähköinen asiointi, digitaaliset palvelut, ylipäätään tietoteknologian ja erilaisten laitteiden tulo osaksi arkea aiheuttaa myös epätietoisuutta ja jopa pelkoa ihmisille. Periaatteessahan lähtökohtana on, että jokaisella kansalaisella on oma tietokone ja hän osaa sen avulla käyttää sähköisiä palveluita. Mutta käytännössä osa meistä on tämän mahdollisuuden ulkopuolella joko osaamattomuuden, haluttomuuden tai jopa taloudellisen syiden vuoksi. Nämä ovat vielä haasteita – jopa suorastaan ongelmia.

Digitaaliset palvelut - mahdollisuus ja haaste

Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisessä KÄKÄTE eli käyttäjälle kätevä teknologia -projektissa selvitettiin pari vuotta sitten 75-89-vuotiaiden teknologian käyttöä ja asenteita. On tärkeätä paneutua myös näihin iäkkäimpiin ikäihmisiin erityisesti sen vuoksi, että kotona-asumisen mahdollisuuksia voidaan varsin merkittävästi helpottaa teknologialla. Jotta se olisi mahdollista, on luonnollisesti jollakin konstilla saatava juuri heille käypäistä teknologiaa – niin sähköiseen asiointiin kuin vaikkapa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kodin turvallisuuteen. Ja myös saatava tämä kaikki hyvä helppokäyttöiseksi ja kohtuuhintaiseksi.

Tuon selvityksen mukaan internetiä käytti noin 25 % 75-79-vuotiaista, 15 % 80-84-vuotiaista ja 6 % 85-89-vuotiaista. Luvut ovat ehkä tästä kohentuneet, mutta tuskin kovin paljoa. Se, mikä on jo suurten ikäluokkien 1940-luvun loppupuolella syntyneille ikääntyville arkipäivää, ei olekaan yhtä selvää 1930-luvulla syntyneille. Jos iäkäs henkilö ei syystä tai toisesta pysty käyttämään tietokonetta tai sähköisiä palveluita, hän tarvitsee siinä apua ja myös selkeää tietoa erilaisista mahdollisuuksista. Mutta: saako apua ja tietoa ajallaan?

KÄKÄTEttä vapaasti lainaten: ”Tiedonpuute ja epävarmuus näkyivät kuitenkin etenkin teknologian hyödyllisyyttä kysyttäessä. Siitä ei voi olla kiinnostunut, jos siitä ei tiedä riittävästi. Esimerkiksi turvateknologia voisi kiinnostaa ikäihmisiä enemmän, jos sen toiminnasta ja hyödyistä tiedettäisiin laajemmin. Tieto lisäisi todennäköisesti myös valmiutta maksaa arkea helpottavasta teknologiasta. Ikäihmisille suunnatun teknologian on oltava riittävän helppokäyttöistä ja varmasti toimivaa, muuten se ei tuo turvaa ja helpotusta arkeen. Suomessa on paljon ikäihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa apua esimerkiksi kotitöissä ja asioinnissa. Sovelluksia ja laitteita tulisikin suunnitella nykyistä enemmän sellaisille kotona-asuville ikäihmisille, joilla ei ole läheisiä ja jotka eivät voi saada läheisiltään apua esim. sähköisessä asioinnissa. Uusille menetelmille olisi siis kysyntää.”

Digitaalisuus tuo vanhusten ulottuville aivan uudenlaisen maailman

Missä kaikessa sähköinen asiointi ja erilaiset sähköiset palvelut voivat olla eri-ikäisille ikääntyville ja heidän läheisilleen sekä julkisten ja yksityisten palveluiden järjestäjille ja tuottajille hyödyksi ? Eikä pelkästään taloudelliseksi hyödyksi, vaan myös arjen helpotukseksi ja iloksikin. Mahdollisuuksia on todella paljon.

Kun ajatellaan kuntaa palveluiden järjestäjänä ja tuottajana, on keskitetty ja hyvin toimiva nettineuvontapalvelu/palveluopas tms. erinomaisen hyödyllistä ja taloudellista sekä kunnalle että kuntalaisille. Sitä tulee täydentää ihan henkilökohtaisesti annettavalla neuvonnalla, mutta suuri osa tiedosta voidaan välittää netissä. Ehkä tämä tuntuu kovin triviaalilta kommentilta, mutta yhä edelleen kunnolliset keskitetyt palveluoppaat näyttävät olevan vähissä. Kun netti on avoinna ympäri vuorokauden, on saavutettavuuskin hyvä. Kannattaa hyödyntää tässä myös kirjastoja, erilaisia oppilaitoksia, palvelutalojen yms. tietotupia ja –nurkkia. Niissä tiedonlähteelle pääsee sellainenkin, jolla ei ole omaa konetta. Avuksi voi ko. paikkoihin hyvällä menestyksellä värvätä myös innokkaita vapaaehtoisia ohjaajia – niin iäkkäämpää kuin nuorempaa väkeä.

Ikäihmisten oman hyvinvoinnin ja yleensä osallistumisen kannalta sähköiset välineet ovat jo nyt avanneet oikeastaan uuden maailman. Yksinäinen voi keskustella kaverin kanssa vaikka maailman ääriin chattaillen ja skypettäen. Tähän kannattaa innostaa – yksinäisiä ikäihmisiä on paljon. Vanhustyön keskusliitto kantaa yhdessä monien kumppanien kanssa kortensa tähän kekoon 8.10. tänä syksynä, jolloin on ensimmäinen suomalainen SeniorSurf-päivä, jonka tavoitteena on tehdä tietotekniikkaa ja sen huvi- sekä hyötykäyttöä tutummaksi, surfata sähköisillä aalloilla.

Tasa-arvoinen digitaalinen kaupunki

Koko vanhustyön kentällä puhutaan paljon ihmisten osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Mielestäni tässä on kyse tietynlaisista perusoikeuksista, joiden tulee ulottua kaikkiin. Ei voida puhua ainakaan tasa-arvoisesta osallisuudesta, jos sähköinen asiointi jo lähtökohtaisesti olisi mahdollista vain osalle ihmisiä. Se tulee toteuttaa tavalla, joka on ainakin useimmille omaehtoisesti mahdollista.

Valtakunnallisessa SADE-ohjelmassa uuden verkkovaikuttamisen työkalut ovat kehitteillä. Onko riittävästi otettu huomioon ne kansalaiset, joille www.otakantaa.fi ”Avoimen valmistelun moderoitu verkkoalusta monipuolisilla työkaluilla” tuntuu hiukan vieraalta?

Itsemääräämisoikeus vanhan ihmisen kohdalla tarkoittaa usein sitä, että hän voi elää tutussa kodissaan tai muuttaa turvalliseksi kokemaansa uuteen kotiin. Silloin esimerkiksi erilaiset interaktiiviset huolenpitoTV:t, turvalattiat, turvarannekkeet, ruoka-automaatit ym. voivat olla erinomainen apu itsenäisyydentunteen säilymiselle. Parhaimmillaan tätä edesauttaa myös turvallinen sähköinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan, veroviranomaisen tai muiden viranomaisten kanssa. Jos ja kun kaikki hyvä pystytään toteuttamaan selkeällä ja kohtuullisin ponnistuksin ja kustannuksin toteutettavalla tavalla, tuloksena on sekä tyytyväisempi ja omasta osaamisestaan vakuuttunut ikäihminen että kohtuullisemmin kustannuksin ja sujuvasti toteutettu julkinen palvelu. Tässä kuitenkin on kaikkein kriittisin piste: on pidettävä huoli siitä, että ei suurimmalle osalle soveltuvien sähköisten palveluiden kautta ”lyödä ulos” kaikkein heiveröisimpiä vanhuksia.

Pirkko Karjalainen

Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut -kilpailu kutsuu yrityksiä rakentamaan digitaalista kaupunkia uudenlaisissa kumppanuuksissa

Yksin Mikkelin kaupunkikonserni tekee hankintoja vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla. Osa näistä hankinnoista tullaan tekemään jatkossa uudenlaisessa hankintakulttuurissa - yhdessä yritysten kanssa suunnitellen, kumppanuuksissa yksittäisten hankintojen sijaan. Tulevaisuudessa näillä hankinnoilla rakennetaan Digitaalista Mikkeliä, entistä tuottavampaa palvelutuotantoa ja helpompaa arkea kansalaisille.

Kutsumme sinut kolmen tunnin pohdintaan siitä, miten uusi kumppanuus rakennetaan hankintoja kehittämällä. Miten tahdot yrityksenä olla mukana vaikkapa sosiaali- ja terveystoimen digitaalisia palveluja tuotettaessa ihmisten kotona asumista helpottamaan tai vaikkapa maankäytön ja kaavoituksen yhteistyömuodoissa?

Lue lisää työpajoista ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Etsimme arkea helpottavia digitaalisia ratkaisuja

Tavoitteena strateginen kehittämiskumppanuus yritysten ja kaupungin välille. Se on mahdollista - hankintalaki ja kansallinen rahoitus antaa siihen mainiot mahdollisuudet. Tässä kannattaa olla mukana.

Tutustu Arkea helpottavien digitaalisten ratkaisujen HILMAssa julkaistuun ennakkoilmoitukseen.

Valmistelu aloitetaan työpajoissa ja avoimessa kilpailussa

Mikkeli Smart City toteuttaa yhteistyössä Espoon ja Salon kaupunkien kanssa syksyn aikana vielä seuraavat työpajat:

Torstaina 19.9. klo 12-15 Mikkelissä
Torstaina 26.9. klo 12-15 Helsingissä

Työpajojen jälkeen järjestetään Avoin kilpailu - Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut 21.10.-15.11.2013. Kolmen tunnin uhraus Sinulta avaa oven sisään kaupunkien julkisten hankintojen valmisteluprosessiin. Siinä kannattaa olla ehdottomasti mukana.

Ilmoittaudu heti  mukaan sinulle sopivimpaan työpajaan!

Sitten rakennetaan uutta tapaa hankkia ja rakentaa digitaalista Mikkeliä - mittavissa kansallisesti rahoitetuissa ohjelmissa

Avoimen kilpailun jälkeen voidaan jo edetä monella tavalla:

1. Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut -kilpailun tuottamat ratkaisut voidaan siirtää suoraan kaupugin hankintaprosessiin - jos ne todennetusti parantavat kaupungin tuottavuutta ja helpottavat kansalaisten arkea. Tämä prosessi voi edetä vaikkapa ranskalaisena kilpailutuksena - siinä olet tietysti etulyöntiasemassa, jos olet ollut valmistelemassa kilpailutusprosessia.

2. Lupaus 2016 -hanke rakentaa Mikkelistä Suomen ensimmäistä digitaalista kaupunkia. Lupaus-tiimi vahvistettuna kaupungin tietohallinnolla ja toimialojen substanssiosaajilla voi polkaista käyntiin kanssasi hankinnan ihan suoraan tai rakentaa hankintaan johtavan kehityshankkeen. Lupauksella on siihen osaamista ja taloudellisia mahdollisuuksia. Tämän kanssa yhdensuuntaista on vaikkapa Tekesin mittavat ohjelmat Fiksu kaupunki, Huippuostajat ja Fiiliksestä fyrkkaa muutaman mainitaksemme. Kansallisen kilpailukyvyn ja yritysten menestyksen rakentamiseen on myös rahoitusta.

3. Esikaupallinen hankintaprosessi, jossa yhdessä yritysten kanssa voidaan rakentaa tuotekehityshanke - lopputuloksena levitettävissä oleva kaupallinen tuote - rakentamaan tuottavampaa julkista sektoria Mikkeliä laajemminkin.

4. Yritysverkostoissa syntyvät kehityshakkeet - kaupunki voi olla näissä mahdollistajana.

Lopuksi hankimme strategisissa kumppanuuksissa - digitaalisessa kaupungissa

Me Mikkelissä 200 miljoonalla vuosittain. Mikkeli on Suomi pienoiskoossa - yksi prosentti kaikesta. Kaikki, mitä Lupaus-ohjelmassa rakennetaan on laajennettavissa koko Suomeen. Sinun ratkaisusi. Se merkitsee 20 miljardin euron hankintapotentiaalia pelkästään kuntakonserneissa. Tässä kannattaa olla mukana.

Ilmoittaudu työpajoihin tästä ja ole mukana kehittämässä digitaalista Mikkeliä!

Digiarjen kehittämistä

Mari Hjelt on Gaia Consulting Oy:n osakas, joka on tehnyt
pitkä uran kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan
kysymysten parissa. Tällä hetkellä hän on mukana valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa selonteon pääkirjoittajana.

Digiarkea parhaimmillaan

Istun junassa matkalla pois Mikkelistä. Ensimmäinen arjen digitaalisten palvelujen edistämistä pohtinut työpaja on nyt pidetty. Aika hypätä hetkeksi omaan digiarkeen. Nettiyhteyden auettua oli ensimmäinen homma hoitaa pojan opettajan kanssa leirikoulun suunnittelua askel eteenpäin. Digitaalisella alustalla, missä kaikki luokan asiat hoidetaan yhdessä koulun ja vanhempien kanssa. Sähköpostissa odotti muistutus, että kirjaston lainakirjojen eräpäivä on kohta. Enpä olisi muistanut koko asiaa. Seuraavaksi tarkistin pääkaupunkiseudun joukkoliikenneaikataulut ja ilmoittauduin illaksi jumppaan, kun huomasin ehtiväni mukaan. Tietsikalla tietenkin. Pieni hetki oli aikaa tarkistaa lähipiirin kuulumiset fb:ssä. 70-vuotias äiti on näköjään tänään päässyt koneelle. Hyvä. Aikaa on nyt muiden työasioiden tarkistamisen jälkeen vielä muutaman sanan kirjoittamiselle päivän tapahtumista.

Mikkeli Smart City -työpajoissa on otettu digitaalisen kaupungin haaste yhdessä vastaan

Digitaalisten palvelujen kautta saatavat hyödyt meille kaikille kansalaisille ovat selvät. Kehitystä ei voi enää kääntää taaksepäin ja odotukset vain kasvavat. Moni taho on jo todennut, että potentiaalia kasvattaa tuottavuutta on roimasti ilman, että palvelujen taso laskee. Osan ajastani teen töitä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kimpussa, jonka yksi kantava teema on digitaalitalouden eteneminen ja mahdollisuudet, joita muutos tarjoaa. Tahtotila tarttua mahdollisuuksiin on olemassa ja tuntuisi selvältä ja yksinkertaiselta vain hypätä toteuttamaan kaikkia hyviä ratkaisuehdotuksia. Myös tämän päivän työpajan osallistujilla oli paljon innostusta ja hyviä ideoita viedä kunnan digitaalisten palvelujen kehittämistä eteenpäin. Mutta kukaan meistä ei rohjennut sanoa tehtävää helpoksi. Haasteita ja ongelmia riittää. Suurin osa näistä ongelmista ei ratkea yhden ihmisen, yhden yrityksen tai yhden kaupungin voimin. Teknisesti pystyisimme monet ratkaisuista jo tuottamaan, mutta tarvitaan tahtoa ja yhteistyötä sekä tekemisen meininkiä. Työpajojen sarja valmistelee tätä tekemisen meininkiä ja toivottavasti saadaan käyntiin jotakin sellaista, josta voi myöhemmin ylpeillä.

Mikkeli Smart City -työpajasarja käynnistyi

Ensimmäisessä työpajassa pohdittiin digitaalisen kaupungin mahdollisuuksia ja haasteita

Mikkeli-salissa 21.8. järjestetyssä Mikkeli Smart City -työpajassa joukko yrittäjiä ja kehittäjiä oli pohtimassa kaupungin palvelujen digitalisoinnin mahdollisuuksia ja haasteita. Päivän aikana keskusteltiin muun muassa siitä, mitä haasteita digitaalisilla palveluilla ratkotaan ja miksei ratkaisuja ole jo toteutettu?  Työpajassa hahmoteltiin myös marraskuun alussa käynnistyvän avoimen kilpailun toteutusta.

Tehostamalla palveluita parannetaan sekä kaupunkilaisten arkea että kaupungin tuottavuutta

Mikkelin kaupungin asiakaspalvelupäällikön Heli Hännisen mukaan Kaupungin palvelurakenteen kehittäminen ja tehostaminen tulee kohdistumaan erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle. Suurin ongelma on se, että kaupunki ei ole pysynyt ajan kehityksessä mukana. Digitaalisia järjestelmiä on otettu kyllä jonkun verran käyttöön, mutta ne on liimattu olemassa olevien prosessien päälle ilman, että kokonaisvaltaista tarvekartoitusta olisi tehty siitä, mitä kaupunki ja sen asukkaat todella tarvitsisivat ja mitkä olisivat ne oikeat digitaaliset ratkaisut kokonaisuuden kannalta.

"Täysin automatiosidut prosessit puuttuvat kaupungin palveluprosesseista täysin, joten se on yksi keskeinen tarve ja ongelma, jonka ratkaisemiseen kaipaamme apua ja asiantuntijakumppanuuksia. Esimerkiksi vanhuspalveluissa aikaa vapautuisi kotikäynneille, kun osaisimme automatisoida tiettyjä toimintoja oikeissa kohdissa. Tässä toteutuisi sekä tuottavuuden että kaupunkilaisten arjen parantumisen tavoite", toteaa Hänninen.

Keskustelussa haasteina nähtiin erityisesti julkisen päätöksen ja hankintakulttuurin kankeus ja byrokratia. Myös yritysten välisessä yhteistyössä ja osapuolten välisen luottamuksen saavuttamisessa nähtiin haasteita - kumppanuuksien on oltava aidosti molemmille osapuolille etua tuottavaa, jotta yhteistyöhön kannattaa lähteä mukaan. Tähän olisi kuitenkin pyrittävä, jotta erilaisia ydinosaamisia yhdistelemällä löydetään parhaat mahdolliset ratkaisumallit eri tarpeisiin.

On vain uskallettava heittäytyä rohkeasti mukaan yhdessä kehittämiseen, sillä voihan kilpailun tulokset avata aivan uudenlaisia näkemyksiä ja ahaa-elämyksiä myös yritykseltä toiselle, toteaa Mikkelin kaupungin hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander.

Avoin kilpailu tarjoaa yrityksille useita reittejä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin

Avoin kilpailu starttaa ennakkoilmoituksen julkistamisella HILMAssa syyskuun alussa ja itse kilpailu on käynnissä 21.10.-15.11.2013. Kilpailun tulokset julkistetaan merkittävässä gaalassa joulukussa 2013 suuren yleisön ja arvovaltaisen raadin edessä. Kilpailussa etsitään mikkeliläisten arkea helpottavia ja kaupungin tuottavuutta parantavia digitaalisia palveluratkaisuja neljässä eri kategoriassa:

1. Kotona asumisen mahdollistaminen
2. Maankäyttö ja kaavoitus
3. Sujuva liikkuminen
4. Arjen pienet ratkaisut

Tärkeäksi ja yrittäjiä kiinnostavaksi kysymykseksi nousi työpajassa erityisesti se, mitä yrittäjät palveluntarjoajina hyötyvät kilpailuun mukaan lähtemisestä.  Hyöty yrityksille on selkeä. Kaupunki tekee hankintoja vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla ja nyt se etsii strategisia kumppaneita toteuttamaan palvelurakenteen uudistusta ja digitalisointia – tositarkoituksella.

”On selvää, että Mikkelin kaupunki, ei yksin pysty palveluitaan digitalisoimaan, vaan tarvitaan uudenlaisia yhteistyön ja kumppanuuksien muotoja yritysten ja kaupungin välille”, toteaa Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen.

Joku tästä jaossa olevasta potista siis hyötyy ja siksi Mikkelin kaupunki haastaa erityisesti yritykset mutta myös kuntalaiset ja elinkeinoelämän kehittäjät digitaalisten palveluratkaisujen kehittämiseen. Avoin kilpailu järjestetään, jotta löydetään varmasti ne parhaimmat, kaupunkilaisten arkea ja kaupungin palveluiden tuottavuutta eniten parantavat ratkaisut.

Mutta miten mukaan kilpailuun lähtevä yritys sitten voi saada synnytettyä tästä kaikesta itselleen uutta liiketoimintaa? Väyliä ja reittejä tähän on monia. Kilpailuesitysten joukosta voi jo suoraan erottua ratkaisuja, joista kaupunki tekee hankintapäätöksiä tai vaihtoehtoisesti lähtee osarahoittamaan ideoita hankkeina. Myös Tekesiltä yritys voi saada innovaatioonsa rahoitusta. Kilpailun kautta syntyvät kumppanuusverkostot ovat myös yksi väylä uuden liiketoiminnan syntymiselle, jolloin yritysverkostot lähtevät itsenäisesti viemään uutta palveluinnovaatiota eteenpäin. Yrityksen idea voi edetä myöskin esikaupalliseen hankintamenettelyn vaiheeseen, jossa potentiaaliset ideat testataan ja joiden pohjalta käynnistetään varsinainen hankintaprosessi.

Tahdon nuoremman Mikkelin

Miten tää tuntuu niin vanhalta?

Juttaa ei innosta vanhuspainotteinen Mikkeli.

Joinakin päivinä minusta tuntuu, että etelä-savolaisessa vesijohtovedessä virtaa apatiaa. Kaava-alueiden ulkopuolella vaikutusta ei huomaa. Mun ikäisille täällä on vain vähän mielekästä tekemistä. Mä oon käynyt kirjastossa melkein joka päivä, koska mulla on tylsää. Luen noin 60 kirjaa viikossa yötä päivää. Loppuajan mä pelaan squashia ja juoksentelen Kalevankankaan ja Urpolan metsissä.

"OpenMikkeli on tosi hyvä juttu. Sitä mä käytän koko ajan."

Mitä digitaalinen Mikkeli voisi olla?

Ensimmäisenä mieleeni tulee palvelu, joka listaa Mikkelin erilaisia tapahtumia. Konsertteja ja muuta sellaista. Esimerkiksi ensi viikolla täällä on sauvakävelutapahtuma. Kävin katsomassa mikkelinyt.fi -osoitteesta, mutta ei siellä ollut oikein mitään. Ulkoilureittien mahdollisuuksia yritin selvittää myös. Ne löytyi kyllä! Digitaalisuus on paljon sitä, että tietää mihin mennä ja miten liikkua. Minkälaisia reittejä on olemassa. Liikunnalliset asiat kiinnostaa. Kun tulin Mikkeliin, niin huomasi, että täällä on todella paljon keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Näyttää siltä, että täällä on paljon vanhuksia. Luonnollista toki on, että palveluja suunnataan heille. Silloin tärkeäksi tulee, että ruokaa viedään kotiin ja lääkäriin pääsee helposti.

Nyt kun syyslukukausi on alkanut, niin olen huomannut kaupungin vilkastumisen. Opiskelijat ovat palanneet ja nuoria liikkuu entistä enemmän kaupunkikuvassa. Se on tehnyt kaupungista mielenkiintoisemman ja elävämmän.

Yhteisöllistä elämistä

Eija Voutilainen rakastaa digitaalisista palveluista eniten kirjaston määräpäivämuistutusta. Tiedot liikkumisesta ja tietysti
tapahtumista ovat tärkeitä tietysti. Käytän nettikauppaa ihan säännöllisesti. Luomuruuan ja lähiruuan kestotilaaja toki.

Minä muutin tarkoituksella Mikkeliin

Minä muutin Mikkeliin viisi vuotta sitten. Koska halusin elää yhteisössä. Täällä on helppoa hakea itselleen omaa toimintaväylää. Minä kirjoitan. Matematiikasta tykkään kirjoitta kovasti. Tänään ilahdun siitä, että Italian markkinoilla tämän Etelä-Savosta lähteneen kirjan myynti on ylitti 5000 rajan. Minä tykkään muutenkin monikulttuurisuudesta. Oma väyläni on uudenlaisessa vapaaehtoistyössä monikulttuuristen lasten kanssa. Mutta ei siitä sen enempää.

Olennaista on ratkaista oikeita ongelmia

Sitä luullaan ihan vääriä asioita meidän asukkaiden hyvinvoinnista. Minun, eikä monen muunkaan elämänilo tule siitä, että terveydehuollon puhelimeen vastataan nopeasti. Tai että saisin ruokaa pahvirasiassa kotiin. Minun elämänilo syntyy yhteisössä. Se syntyy eteläsavolaisessa luonnossa. Rosoisessa kulttuuriympäristössä. Arjessa se syntyy kansalaisopistossa.

Ei kannata tehostaa kalliita terveydenhuollon palveluita jos ne voi tehdä tarpeettomiksi

Kansalaisopistossa kielten harrastajana olen törmännyt niihinkin, joille terveydenhuollon palvelut ovat arkipäivää. Uudelle sktisofreenikko-ystävälleni kansalaisopiston alennukset neljännestä kurssista ovat merkityksellisesiä.Vielä merkityksellisempiä ovat ne nettikurssit joita hän - ja me monet muutkin - kahlaamme hyvää opastusta saaneena. Kansalaisopisto korvaa terveydenhuoltoa todellisuudessa.

Menestys lähtee hyvinvoinnista

Mikkelin menestyksen salaisuus on sen asukkaiden hyvinvoinnissa. Ja tietysti luonnossa. Ei tyydytä korvaamaan terveydenhuollon palveluja. Tehdään ne tässä loistavassa ympäristössä tarpeettomiksi vaikka sitten digitaalisin ratkaisun. Itse haluan päästä elämäni loppuun asti kulttuurin ja luonnon elämyksiin. Vaikka sitten digitaalisesti.